YEL-vakuutus vuonna 2025 – kaikki YEL-uudistuksesta

Yrittäjällä ja palkansaajalla on eroavaisuutensa: Yrittäjä voi määritellä työaikansa hänelle sopivaksi, kun taas työntekijälle työajat määrätään. Yrittäjä ottaa riskiä ja mahdollista palkkiota ahkeruudesta neuvottelemalla urakkahintaa, työntekijä saa tuntipalkkaa tekemiensä tuntien mukaan. Yrittäjä maksaa enemmän eläkkeitä ja veroja, työntekijä taas vähemmän. Näitä eroavaisuuksia voit kuulla yrittäjän tai palkansaajan suusta, ja niissä on olemassa totuuden siemen.

Eläkkeen karttumisen osalta yrittäjä itse asiassa samalla viivalla palkansaajan kanssa. Eläkemaksun osalta yrittäjä maksaa koko maksun itse, kun taas palkansaaja maksaa pienemmän osuuden ja työnantajansa loput. Yrittäjä voi kuitenkin vähentää koko maksun verotuksessaan.

YEL-vakuutus lyhyesti

YEL-vakuutus on yrittäjän ainoa eläkettä kerryttävä, lailla säädetty vakuutus, joka toimii yrittäjän sosiaaliturvan perustana. Vaikka YEL-vakuutuksen tiedetäänkin jo nimensä mukaisesti vaikuttavan yrittäjän eläkepäivien tilipussiin, se hyödyttää ja antaa turvaa yrittäjäuran alkutaipaleelta lähtien yrittäjälle ja hänen perheenjäsenilleen.

Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus velvoittaa yrittäjän hankkimaan vakuutuksen viimeistään, kun tietyt ehdot täyttyvät. Etenkin kevytyrittäjille vaa’an kielenä toimii työtulon summa. Vuonna 2025 YEL-vakuutuksen minimityötulo on 9 208,43 euroa, eli suomeksi vakuutus on hankittava, kun työpanoksen arvo vuodessa ylittää tuon yhdeksän tuhannen euron rajan.

YEL-vakuutuksen turva ja hyödyt

Mitä pakollisella vakuutuksella sitten saa? YEL-vakuutus kerryttää vahvistetun työtulon summan mukaan eläkettä, samalla tavoin kuin palkkatyössä bruttopalkka.

Yrittäjän arvioima ja eläkevakuutusyhtiön vahvistama työtulo vaikuttaa myös sosiaalietuuksiin, kuten vanhempainrahaan, työttömyystukeen tai asumistukeen. Yrittäjän vapautena ja sen mukana tulleena vastuuna on ollut työtulon määrittäminen itse tiettyjen raamien puitteissa.

Tämän avulla yrittäjä on voinut tarkistaa työtuloa ja sen vaikutuksia eläketurvaan oman arvionsa mukaan, toisin kuin palkansaaja, jonka työtulo on sentilleen palkkanauhan mukainen.

Tähän työtulon arviointiin hallituksen esitys YEL-lain uudistuksesta on vaikuttamassa.

YEL-uudistuksen syyt vuodelta 2023

Hallitus esittää YEL-lakiin muutoksia, joiden tarkoituksena on torjua alivakuuttamista eli yrittäjien itsensä vakuuttamista todellista työpanosta alhaisemmalla työtulolla.

Alivakuuttamisen syitä ovat esimerkiksi yrityksen kannattavuuden parantaminen, säästettyjen vakuutusrahojen sijoittaminen vapaaehtoisiin sijoituksiin paremman tuoton perässä tai yrittäjän uskon horjuminen eläkejärjestelmää kohtaan.

YEL-uudistus 2023 ja sen vaikutukset

YEL-uudistus tuli voimaan vuoden alusta 2023, jolloin yrittäjän työtulon arviointi tarkentuu vastaamaan toimialakohtaisia mediaanipalkkoja huomioiden kuitenkin yrittäjän käyttämän työpanoksen, ammattitaidon ja muita yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavia tietoja.

Työtulon lähtökohtana on työtulosuositus, joka lasketaan toimialan mediaanipalkkoihin ja yrittäjän liikevaihtoon perustuvalla sähköisellä työtulolaskurilla. Tämä antaa yrittäjälle paremmat suuntaviivat vastaamaan työtulon määritelmää, joka käytännössä vastaa kysymykseen, ”kuinka paljon pitäisi maksaa toiselle henkilölle palkkaa, joka tekisi työt yrittäjän puolesta vastaavalla ammattitaidolla?” Käy järkeen, että ”vastaavaa ammattitaitoa ja työn määrää” lähestytään toimialan mediaanipalkan näkökulmasta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella yrittäjällä tulisi olla automaattisesti suosituksen mukainen työtulo, vaan jatkossakin yrittäjän yksilöllinen tilanne huomioidaan ja työtulo vahvistetaan yrittäjän antamien uskottavien tietojen mukaisesti. Suomeksi tämä tarkoittaa siis, että sivutoimisen kevytyrittäjän YEL-vakuutusta ei olla nostamassa alan mediaanityötulon tasolle, mikäli toiminta ei ole mediaanityötuntien ja -tulon tasolla.

Voit seurata uudistuksen käsittelyä reaaliajassa Eduskunnan verkkosivuilta.

Esimerkkejä YEL-uudistuksen vaikutuksista

Kansankielellä, jos yrittäjä tekee sivutoimisesti keikkaa ryhmäliikuntaohjaajana iltaisin ja viikonloppuisin, alhaisempi työtulo on perusteltu, sillä yrittäjän työtunnit ovat merkittävästi pienemmät kuin kokoaikatyössä olevan liikuntaneuvojan. Toisena esimerkkinä vastavalmistunut LVI-asentaja voi olla alkuun alhaisemmalla työtulolla, jos ammattitaito ei vielä vastaa alan keskiarvoa.

Harkinta joustaa myös työtulon keskiarvon yläpuolelle: senioritason kehittäjä erikoisosaamisellaan ja vakuuttavalla CV:llään voi ansaita alan mediaanipalkkoja kovempaa liksaa, jolloin työtulokin voi olla oikeutetusti isompi.

Eläkeyhtiöt lisäävät harkintaa työtulojen vahvistamisessa

Finanssivalvonta edellyttää jatkossa eläkeyhtiöiltä harkintaa työtulojen vahvistamisessa, jonka vaikutuksena on entistä tarkemmat perustelut työtulopäätöksissä. Konkreettisesti tämä näkyy yrittäjälle eläkeyhtiöiden tekeminä tarkistuksina. Lakimuutos edellyttää, että eläkeyhtiöt tarkistavat jatkossa YEL-vakuutettujen työtulojen tasot kolmen vuoden välein.

Eläkeyhtiöt tekevät jatkossa yrittäjälle ehdotuksen, johon yrittäjä voi reagoida omalla vastineella, jossa hän erittelee yritystoimintaansa ja kertoo arvion oikeasta työtulosta. Laki velvoittaa eläkeyhtiöiden aloittavan tarkistukset ensin yrittäjiltä, joiden työtulo on alle 15 000 € vuoden 2023 loppuun mennessä, myöhemmin 15 000–20 000 €/v ja niin edelleen.

YEL-uudistuksen vaikutukset kevytyrittäjälle

YEL-uudistuksen vaikutukset tyypilliselle kevytyrittäjälle eli ammatinharjoittajalle, joka laskuttaa omaa osaamistaan päätyön tai opiskelun ohella, ovat vähäiset. Kevytyrittäjät toimivat tavallisesti YEL-työtulon minimityötulorajan tuntumassa. YEL-vakuutus hankitaan jatkossakin yrittäjän työtuloarvion mukaan, jonka eläkeyhtiö vahvistaa oikeaksi.

Uudistuksen vaikutukset kohdistuvat eniten päätoimisiin yrittäjiin, joiden todellinen työtulo on nykyistä YEL-työtuloa merkittävästi suurempi tai pienempi. Yli- ja alivakuuttamista valvoo jatkossakin eläkeyhtiö.