Yrittäjäksi – Minustako Yrittäjä?

Monet asiat voivat mietityttää yrittäjäksi aikovaa. Onko liikeideani hyvä? Miten teen hyvän liiketoimintasuunnitelman? Miten voin saada erilaisia tukia tai mahdollista starttirahaa? Miten yritykseni rahoitus-, vakuutus- ja verotusasiat hoituvat? Nämä kysymykset ovat varmasti aiheita, jotka pyörivät ennemmin tai myöhemmin yrittäjäksi haaveilevan mielessä. Mitkä asiat ovat välttämättömiä hoitaa, mitkä vähemmän tärkeitä tai mahdollisesti vapaaehtoisia? Kuinka paljon paperisotaa yrittäjäksi alkamiseen liittyy ja mitä asioita voin ulkoistaa?

Kaiken lisäksi yrittäjyyttä on olemassa eri tyyppistä. Joillekin yrittäjyys voisi olla sopivinta hieman pienemmässä mittakaavassa töiden, opiskelun, freelancerina toimimisen tai keikkatyön takia. Kevytyrittäjänä toimiessa henkilö hankkii itse työnsä sekä määrittelee työstä saatavan korvauksen. Kevytyrittäjä pystyy keskittymään paremmin itse työnsä tekoon, sillä kevytyrittäjä ulkoistaa palkanmaksun ja laskutuksen laskutuspalvelulle. Esimerkiksi OP Kevytyrittäjä –palvelun välityksellä kevytyrittäjä tienaa 20% enemmän: yrittäjä saa Y-tunnuksen, jonka myötä hän ei ole alv-velvollinen 10 000 euron tuloihin asti. Kaikki paperityöt, kuten laskujen lähetys ja kirjanpito hoidetaan kevytyrittäjän puolesta.

Halusimme helpottaa yrittäjäksi aikovan maailmaa ja kokosimme tärkeimmät pohdittavat asiat ”yksiin kansiin”. Sama ja yksi artikkeli sisältää kaiken tarvittavan yrityksen liikeideasta aina yritysmuodon valintaan asti. Tarkoituksenamme on luoda käsitys siitä, mitä kaikkea yrittäjäksi ryhtyminen pitää sisällään.

Yritysidea on yrittämisen lähtökohta

Yrityksen yritysidea voi olla käytännössä mitä vaan: yritysidea voi pohjautua yrittäjän omaan ammattitaitoon tai harrastukseen, yritysidea voi olla täysin uusi tuote tai palvelu tai jonkinlainen modifikaatio olemassa olevasta tuotteesta tai palvelusta tai jopa kombinaatio monesta edellä mainitusta.

Kaiken kaikkiaan yritysidea määrittää yrityksen olemassaolon tarkoituksen: se vastaa kysymykseen, miksi yritys on olemassa.

Monesti ajatellaan, että yritysidean täytyy olla jollain tavalla uusi ja markkinoita mullistava. Useiden yritysten taustalla on kuitenkin oman ammattitaidon, kuten vaikka valokuvauksen tai jonkin soittimen soittamisen, vahva osaaminen. Omalle osaamiselle ja ammattitaidolle pohjautuva yrityksen perustaminen on useimmiten turvallisin tapa ryhtyä yrittäjäksi. Mikä on sinun vahvuutesi? Voisitko muotoilla sen pohjalle yritysideasi?

Lisäksi tarvitaan halu eli motivaatio alkaa yrittäjäksi ja yrittää. Kun sinulla on yritysidea ja motivaatio kohdallaan voit alkaa luonnostelemaan liiketoimintasuunnitelmaa sekä pohtia parhaiten sinulle sopivaa yritysmuotoa.

Kevytyrittäjänä yrittäjä voi ottaa rennosti

Liiketoiminta­suunnitelma

Liiketoimintasuunnitelman avulla voidaan hahmottaa yrityksen kannattavuutta ja yrityksen toimintaa. Liiketoimintasuunnitelma rakennetaan liikeidean pohjalle.

Liiketoimintasuunnitelman kirjaamisella on tarkoitus muodostaa käsitys siitä, mitä kaikkea yritystoiminnan aloittamiseen liittyy ja miten mahdollisilta ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Lisäksi mahdollinen rahoittaja pystyy tarkastelemaan yrittäjän ideoita helposti, kun ne ovat kirjattuna ja auki kirjoitettuna liiketoimintasuunnitelmassa.

Ensimmäinen liiketoimintasuunnitelman vaihe on miettiä tulevaa kohderyhmää: kenelle yrittäjä haluaa kohdentaa tarjoamaansa ja miten myynti olisi paras toteuttaa. Kuinka potentiaaliset asiakkaat tekevät ostopäätöksiä, missä he fyysisesti sijaitsevat ja paljon heitä on olemassa ovat tekijöitä, joiden miettimiseen kannattaa paneutua liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä. Näiden tekijöiden ymmärtäminen luo pohjan myös yrittäjän markkinointisuunnitelmalle. Jos kohderyhmä on vaikkapa tulevat avioparit, jotka etsivät muusikkoa häihinsä, on heidän ostokriteerinsä todennäköisesti vaativammat kuin vaikka lastenjuhliin kitaransoittajaa etsivän vanhemman kriteerit. Ostopäätös vaatii todennäköisesti enemmän harkintaa ja yrittäjän aikaisempia näyttöjä edellä mainitussa.

Yrittäjän vahvuudet ovat tärkeä osa liiketoimintasuunnitelmaa. Yrittäjän osaaminen, verkostot kuten toimialatuntemuskin tulee kirjata liiketoimintasuunnitelmaan. Asioiden ollessa kirjattuna ylös, on mahdollista tarkastella tuttuja asioita uudesta perspektiivistä ja nähdä eri asioiden välillä yhteyksiä. Yrittäjän tarjoamien palveluiden tai tuotteiden imago, hintataso, kilpailuetu sekä kilpailuympäristö ovat tärkeä miettiä hyvin. Suunniteltua tuotetta tai palvelua tulee tarkastella ja kuvata mahdollisimman kriittisesti tulevan asiakkaan näkökulmasta: mitkä ovat ominaisuudet ja edut suhteessa kilpailijoihin esimerkiksi hinnan, hyötyjen tai heikkouksen suhteen? Kun nämä asiat ovat tiedossa, on syytä tarkastella isompaa kuvaa markkinoilta: mikä on kysynnän ja tarjonnan suhde, kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet ja niiden edelleen ovat tekijöitä, joihin on hyvä kiinnittää huomio. Onko sinun liikeideallasi mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla?

Markkinointiin ja mainontaan liittyvät ajatukset ja suunnitelmat tulevat myös osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Miten saat kohderyhmiesi huomion ja herätät ostokiinnostuksen? Mitkä viestit ja missä kanavissa voit luoda sitä toivottua imagoa? Esimerkiksi oikeiden sosiaalisen median kanavien valinnat, niissä näkyminen, viestiminen ja mahdollisuuksien mukaan mainostaminen tulee miettiä hyvin. Jos potentiaaliset asiakkaat ovat Facebookissa, mutteivat niinkään Instagramissa tai Twitterissä, yrityksen ei ainakaan alussa kannata käyttää resursseja viimeiseksi mainittuihin. Facebookissa on helppo kohdistaa mainoksia esimerkiksi eri kohderyhmille, ja Googlen hakusanamainonnassa voit näkyä liiketoimintaasi liittyvien hakujen yhteydessä. Markkinoilla on paljon isoja ja pieniä digimarkkinointiin keskittyneitä yrityksiä, jotka voi olla fiksua valjastaa avuksi tai pyytää konsultointiapua alkuun. Aikaisemmissa liiketoimintasuunnitelman vaiheissa mietityt asiat auttavat näiden ideoiden saamisessa.

Oman yrityksen nimen valintaan on hyvä käyttää tovi, jos toinen. Nimen tulisi olla iskevä ja jäädä helposti mieleen, jotta se saavuttaisi onnistuneen yritysnimeämisen tavoitteet. Yrityksen nimen olisi myös hyvä kuvata yritystä tai liittyä sen liiketoimintaan. Toiminimen tulee yksilöidä yritys ja sen tulee selkeästi erottua kilpailevista nimistä. Toiminimi ei saa olla sekoitettavissa toiseen suojattuun tavaramerkkiin, toiminimeen tai toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi olisi näppärää, että toiminimi sopisi myös yrityksen www-osoitteeksi.

Kannattaa ajatella yrityksen nimeä vahvana osana markkinointia eli yrityksen käyntikorttina. Jos myisit koiran trimmauspalveluita, ei esimerkiksi mekaanikko Kolehmainen ole välttämättä se paras vaihtoehto yrityksen nimeksi. Tässäkin vaiheessa on hyvä miettiä seuraavia asioita: mitä kilpailijat tekevät ja voisinko soveltaa jotain ideaa toiselta toimialalta tai toisesta maasta yrityksen nimessä, jotta erottuisin muista?

Yrityksen nimi rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin, jonka myötä yrityksen nimen rekisteröijä saa toiminimeen yksinoikeuden.

Liiketilat, alkurahoitus ja yritystuet on hyvä miettiä ainakin alustavasti myös tässä yhteydessä. Liiketilaahan ei ole pakko olla, mutta on hyvä pohtia jo tässä vaiheessa, missä työ tullaan fyysisesti tekemään ja onko varsinaiselle liiketilalle tarvetta. Kevytyrittäjän kohdalla liiketila voi siis olla vain oma koti.

Rahoitus, starttiraha ja vakuutukset

Yrittäjäksi aikovan on tärkeää varmistaa, että yrityksen perustamis- ja käynnistämisvaiheeseen on tarvittava rahoitus. Yrityksen rahoitus voi olla joko omaa rahoitusta tai ulkopuolista. Liiketoimintasuunnitelman yhteydessä tehdyt rahoitus- ja kannattavuuslaskemat antavat osviittaa siitä, miten paljon pääomalle on tarvetta.

Liiketoimintasuunnitelmaan tulee kirjata ylös kaikki yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät kulut. Rahoituslaskelmaa varten tarvitaan tiedot investointien suuruudesta esim. mahdollisiin toimitiloihin ja välineisiin, perustamiskuluihin ja niin edelleen liittyen. Jos harkitset kevytyrittäjyyttä, rahoituslaskelma on todennäköisesti melko lyhyt riippuen liiketoiminnasta. Mikäli liikeidea vaatii paljon investointeja, voi ulkoista rahoitusta hakea Finnverasta, pankista tai selvittää yksityisen rahoituksen saamista sijoittajilta.

Kannattavuuslaskelmalla on tarkoitus saada käsitystä siitä, kuinka paljon tarvitaan myyntikatetta. Myyntikatteella tullaan kattamaan lainojen lyhennykset ja kiinteät kulut. Kevytyrittäjän kohdalla tämä tarkoittaa usein oman työn hinnoittelun miettimistä.

Starttirahaa on mahdollista hakea yrityksen alkutaipaleella siinä vaiheessa, kun yritystoimintaa ei ole vielä aloitettu ja yrittäjyys on päätoimista. Muita kriteereitä starttirahan saamiselle ovat muun muassa yrityksen mahdollisuudet kannattavaan toimintaan. Starttirahan tarpeellisuus määritetään yrittäjän toimineentulon, yrittäjän yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjäkokemuksen kannalta. Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo yrityksen alkuaikoina, jolloin tuloja ei välttämättä vielä juurikaan ole ja kun taas kuluja puolestaan on paljon. Suuruudeltaan starttiraha oli vuonna 2017 32,40 euroa päivässä ja sitä voi saada enintään viideltä päivältä viikossa. Starttiraha on luonteeltaan verotuksessa henkilökohtaista tuloa. Starttirahaa on mahdollista saada siksi ajaksi, mitä päätoimisen yritysvaiheen aloittamisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Maksimiaika starttirahalle on kuitenkin 12 kuukautta. Käytännössä työ- ja elinkeinotoimisto päättää starttirahan myöntämisestä, lisätietoja löydät aiheesta TE-palveluiden starttiraha -sivulta.

Liiketoimintasuunnitelmassa on hyvä pohtia myös yrityksen riskejä. YEL-vakuutuksen eli yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen on yksi keino suojautua riskeistä. YEL-vakuutus on pakollinen, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisena vähintään 4 kuukautta, työtulot ovat vuonna 2017 vähintään 7646,25 euroa, yrittäjä työskentelee itse yrityksessään ja yrittäjä on 18-70 vuotta vanha. YEL on hyödyllinen eritoten silloin, jos yrittäjä loukkaantuu tai sairastuu: silloin yrittäjä saa päivärahaa YEL-työtulon pohjalta. Lisätietoa voit lukea tukisivustoltamme eläketurva ja yel-vakuutus sivuilta.

OP Kevytyrittäjä –palvelussa tarjoamme käyttäjillemme mahdollisuuden ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaturma-, vastuu- ja käyttöomaisuuteen keskittyviä vakuuksia. Kevytyrittäjämme saavat kokonaisvaltaisen tuen vakuutuksiin: vakuutuksiamme hoitaa oma asiakaspalvelutiimi, joka keskittyy palvelemaan Kevytyrittäjiämme ja kartoittaa kaikki tarvittavat vakuutukset.

Kaiken kaikkiaan liiketoimintasuunnitelman laatimisessa on kirjata ylös omat ajatuksesi ja suunnitelmasi koskien liikeideaa, kilpailukykyä, kannattavuutta, asiakaskuntaa, resursseja sekä myynninedistämisen toimenpiteitä. Liiketoimintasuunnitelmaa voi ja tulee muokata matkan varrella. Liiketoimintasuunnitelma on kuitenkin tärkeä työkalu yrittäjälle.

Yritysmuodot

Asiat jotka vaikuttavat yritysmuodon valintaan ovat muun muassa: tulevan yritystoiminnan luonne, tarve pääomalle, yrityksen perustamiseen ja itse yritystoimintaan osallistuvien määrä, vastuukysymykset sekä verotus. Suomessa vaihtoehtoisia yritysmuotoja ovat: osakeyhtiö, toiminimi (yksityinen elinkeinonharjoittaja), avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta sekä viime aikoina suosiotaan vahvasti nostanut kevytyrittäjyys. Tässä artikkelissa kunkin yritysmuodon pääominaisuudet käsitellään pääpiirteittäin. Lisätietoa voit hankkia halutessasi esimerkiksi OPn yrityksen perustajan oppaasta.

Kevytyrittäjyys

Kevytyrittäjyys lienee monelle suhteellisen tuore yrittäjyyden muoto. Kevytyrittäjyys on pienemmän kokoluokan yrittäjyyttä, tyypillisesti liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa. Tällaista yrittäjyyttä voi olla esimerkiksi juhlien keikkatyyppinen valokuvaus, DJ:nä toiminen oman päivätyön ohessa tai satunnaisten artikkelien kirjoittaminen paikallislehteen. OP-median artikkeli käsittelee mediassa vallalla olevaa käsitystä kevytyrittäjyydestä, jossa kevytyrittäjyys nähdään käytännössä laskuttamisena ilman omaa yritystä. Tietyt asiat kevytyrittäjyydessä ovat vielä epäedullisia: yrittäjä ei saa alv-huojennusta eikä voi vähentää investointejaan verotuksessa. Toisin sanoen kevytyrittäjälle jää vähemmän rahaa käteen. Tämän käsityksen mukainen kevytyrittäjä sekä ”tavallinen” yrittäjä ovat kuitenkin samassa tilanteessa työttömyysturvan kuten myös eläkevakuutuksen näkökulmista tarkasteltuna. Molempien tulee tehdä erinäisiä selvityksiä, sekä lopettaa yritystoimintansa, jos hakevat työttömyysturvaa. Toisin sanoen voidaan todeta, että tämänhetkinen kevytyrittäjyyden käsitys on monessa suhteessa epäedullinen yrittäjän kannalta.

Me OPlla näemme kevytyrittäjän enemmän lähempänä tätä ”tavallista” yrittäjyyttä ja teemme kovasti töitä sen eteen, että kevytyrittäjyys nähtäisiin uudella tavalla. OP Kevytyrittäjä -palvelussa perustamme yrittäjälle Y-tunnuksen, jonka myötä kevytyrittäjästä tulee yksityinen elinkeinonharjoittaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että OP Kevytyrittäjällä 20 % enemmän rahaa käteen kuin mitä jäisi ilman Y-tunnusta laskuttaessaan. OP Kevytyrittäjänä toimiessa pääset hyödyntämään osittaiset tai täysmääräiset alv-huojennukset.

Kevytyrittäjänä toimiessa laskutuspalvelut on ulkoistettu ja yrittäjä pääse keskittymään itse työn tekoon. Toisin sanoen kevytyrittäjän ei tarvitse käyttää aikaansa opetellakseen kirjanpidon ja verotuksen koukeroita. OP Kevytyrittäjä palvelussa kevytyrittäjä saa laskutuspalvelun sekä automaattisen kirjanpidon, kuten myös OP Kevytyrittäjä –palvelun ammattitaitoisen asiakaspalvelun avun mieltä askarruttavissa yrittäjyyden asioissa. Lisäksi jos kevytyrittäjän työtulo menee lakisääteisen eläkevakuuttamisen rajan yli, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta eläkevakuuttamisen. Erilaisia tarinoita kevytyrittäjyydestä voit lukea esimerkiksi kesäyrittäjä -artikkelista.

Kevytyrittäjäksi ryhtyminen vie vain muutaman minuutin: rekisteröidy OP Kevytyrittäjän rekisteröitymissivuilta, allekirjoita valtakirja (jossa valtuutat OP Kevytyrittäjän hoitamaan kirjanpitosi, yrityksen perustamiseen sekä ylläpitoon liittyvät viranomaisvelvoitteet) ja olet valmis. Hinta rekisteröitymiselle on 0 €. Jos haluat testata omaa, edellisellä askeleella mietittyä yritysideaasi kevytyrittäjyys on loistava, helppo keino siihen.

Toiminimi

Toiminimi tai yksityinen elinkeinonharjoittaja on kevytyrittäjyyden jälkeen helpoin tapa alkaa yrittäjäksi. Käytännössä toiminimi ja yksityinen elinkeinonharjoittaja ovat pitkälti sama asia, ja puhekielessä niistä puhutaankin usein synonyymeina. Ero on siinä, että toiminimi saadaan rekisteröimällä maksullisesti toiminimi yritykselle. Molempien ero suhteessa kevytyrittäjyyteen on se, että yrittäjä hoitaa itse perustamiseen liittyvät toimenpiteet. Lisäksi yrittäjän tulee perehtyä esimerkiksi verotuksen, kirjanpidon ja henkilökohtaisen taloudenpidon asioihin.

Erillisiä perustamisasiakirjoja ei tarvita, mutta ilmoitus perustamisesta tulee tehdä kaupparekisteriin jos yrittäjä harjoittaa luvanvastaista toimintaa, jos yrittäjä toimii muualla kuin omassa asunnossaan (hänellä on esimerkiksi liiketila) tai tämä käyttää apunaan muuta kuin aviopuolisoaan tai perheen jäseniään. On hyvä huomioida, että vaikka ei olisi rekisteröintivelvollinen, voi ilmoitusvelvollisuuksia olla muille tahoille. Verolain mukaan toiminnasta tulee ilmoittaa verottajalle. Toiminimi on sidottu aina yhteen henkilöön, minkä lisäksi toiminimen perustaja vastaa yrityksen sitoumuksista ja velvollisuuksista 100% henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Ammatinharjoittaja voi pitää kahdenkertaisen kirjanpidon sijaan yksinkertaisempaa, yhdenkertaista kirjanpitoa. Kaikki saadut tulot ovat toiminimen haltijan henkilökohtaisia tuloja eli ne verotetaan ansio- tai pääomatuloina.

Avoin yhtiö

Avoin yhtiö on melkein sama asia kuin toiminimi. Erona on vain se, että yhtiömuodolla on useita omistajia. Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Alkupääomaa ei tässäkään vaadita. Yrityksen pääoma ovat yhtä kuin yhtiömiesten pääomapanokset. Avoimen yhtiön yhtiömiehet vastaavat veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Toisin sanoen on hyvin tärkeää, että yhtiömiesten välinen luottamus ja yhteistyökyky ovat kohdillaan.

Avoin yhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä perustamissopimuksella eli niin sanotulla yhtiösopimuksella. Tämä tullaan liittämään kaupparekisteriin toimitettavaan ilmoitukseen. Kirjanpito tulee avoimella yhtiöllä olla kahdenkertaista. Mitä verotukseen tulee, avoin yhtiö ei ole verovelvollinen. Saadut tulot jaetaan yhtiömiesten kesken: tulot jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden pohjalta ja yhtiömiehet vastaavat verojen maksusta.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö muistuttaa pitkälti avointa yhtiötä. Ero on käytännössä siinä, että yhtiömiehiä on kahdenlaisia: vastuunalaisia ja äänettömiä. Vastuunalainen yhtiömies saa toiminimen tavoin vastuun yhtiön veloista ja sitoumuksista, mutta hän nauttii myös yrityksen tekemistä voitoista eri tavalla kuin äänetön yhtiömies. Äänetön yhtiömies saa ainoastaan korkolain mukaisen koron sijoitukselleen. Vastuunalainen yhtiömies saa puolestaan koron lisäksi yrityksen voiton tai vaihtoehtoisesti palkan. Yhtiömies voi valita, nostaako hän palkkaa vai verovapaata voitto-osuutta.

Käytännössä kommandiittiyhtiö on paras vaihtoehto silloin, kun osa sijoittajista haluaa vain sijoittaa yritykseen eikä osallistua esimerkiksi yrityksen päätöksentekoon. Perustaminen onnistuu tekemällä yhtiösopimus vähintään yhden vastuunalaisen ja äänettömän yhtiömiehen kesken. Lisäksi tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiö ei ole erikseen verovelvollinen. Tulot verotetaan aivan kuten yksityisen elinkeinonharjoittajan kohdalla.

Osuuskunta

Osuuskunta on yhtiömuoto, jossa mukana olevat yrittäjät käyttävät hyödykseen osuuskunnan tuottamia palveluita. Jäsenmäärä ja pääoma voivat vaihdella. Näille ei ole asetettu standardia. Yhtiön pääoma muodostuu maksetuista osuuskunnan jäsenmaksuista.

Osuuskunnan voi perustaa yksi jäsen, joko luonnollinen tai juridinen henkilö,. Perustajan tulee olla jäsen osuuskunnassa. Perustaminen tapahtuu laatimalla perustamiskirja, jonka lisäksi tulee tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Osuuskuntaa edustaa hallitus. Lähtökohtaisesti edustajat eivät ole vastuussa osuuskunnan velvoitteista, mutta tähän voidaan tehdä muutoksia laajentamalla jäsenten vastuita. Osuuskunnan tulee pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Mitä verotukseen tulee, osuuskunta on verovelvollinen ja se maksaa yhteisöveroa tuloksestaan 20%. Yksityishenkilölle maksettava tulo jaetaan tehtyjen ostojen perusteella ja se on verovapaata tuloa. Puolestaan jäsenelle tulo voi olla verollista tai verovapaata.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön perustaa yksi tai useampi henkilö. Osakeyhtiö yhtiömuotona sopii parhaiten laajamuotoisempaan, kasvuhakuiseen yritystoimintaan. Kukin osakas on vastuussa yhtiöstä sijoittamansa osakepääoman verran eli henkilökohtaista vastuuta ei ole kuten henkilöyhtiöissä. Koska osakkeenyhtiön omistajia voi olla monia, on yhtiöön sijoittaminen ja rahoituksen saaminen helpompaa kuin muissa yhtiömuodoissa.

Osakeyhtiön päätöksenteosta vastaa hallitus, toimitusjohtaja ja yhtiökokous. Osakeyhtiö on hallinnollisesti raskaampi kuin muut vaihtoehtoiset yhtiömuodot ja sen hallinto on tarkemmin säänneltyä. Toisaalta osakeyhtiöstä on mahdollista saada osinkoja.

Osakeyhtiö muodostetaan perustamissopimuksella sekä tekemällä ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukseen. Vaadittu minimi alkupääomalle on 2 500 euroa, jonka lisäksi tulee suorittaa 330 tai 380 euron suuruinen rekisteröitymismaksu riippuen siitä tehdäänkö rekisteröinti internetissä vai postitse. Verrattuna toiminimeen, joka on paras ja sopivin vaihtoehto itsensä työllistämiselle, osakeyhtiön tavoite on määritettyjen kannattavuustavoitteidensa lisäksi tuottaa voittoa omistajilleen osinkojen muodossa.

Osakeyhtiöt pitävät kahdenkertaista kirjanpitoa, joka tulee toimittaa aina kaupparekisteriin. Osakeyhtiöstä osakkaat voivat nostaa varoja muun maussa lainan, palkan sekä osingon muodossa. Osinkoa voidaan jakaa vain siitä vapaasta omasta pääomasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat on vähennetty.

Vuodesta 2014 lähtien osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saamat pääomatulo-osingot ovat osittain verovapaita ja veronalaisia. Osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa.

Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään 150.000 euroa. Tämän euromäärän ylittävästä osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävästä osingon osasta 75 p

Lopuksi

Kun käyt läpi edellä esitellyt vaiheet huolellisesti ja kirjaat ne ylös, on suuri, polkuasi helpottava osuus tehty. Muista kuitenkin, että tilanteet muuttuvat. Pidä liiketoimintasuunnitelmasi jatkossa ajan tasalla! Tiedät nyt jo nyt, mitkä ovat yrityksesi kilpailuedut, katteet tai paras mahdollinen yritysmuoto. Jos sinusta tuntuu, että haluat testata yrittäjyyttä tai aloittaa yrittämisen hieman pienemmässä mittakaavassa, on kevytyrittäjyys sinulle erittäin hyvä vaihtoehto. Jos Sinulle herää mitään ajatuksia, kommentteja tai kysymyksiä, elä epäröi ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme. Autamme Sinua mielellämme eteenpäin yrittäjyyden polulla.

PS. Blogaaja Sita Salminen postasi Youtubeen videon kevytyrittäjäksi ryhtymisestä: mitä ajatuksia ja fiiliksiä hänellä aiheen ympäriltä on, ja miten OP Kevytyrittäjäksi rekisteröinti sujui käytännössä. Kurkkaa video!

Löydät lisätietoa Kevytyrittäjyydestä Q&A –osiostamme.

Perusta yritys

Ota yhteyttä