Freelancer

Freelancer on ”pätkätöitä” tekevä henkilö, joka tekee töitä usein usealle eri toimeksiantajalle – vakituista työnantajaa ei ole. Freelancerina toimiminen on tyypillistä tilanteissa, joissa työn tilaaja eli työnantaja ei halua palkata työntekijää (freelanceria) vakituisesti töihin, vaan haluaa riskittömämmän ja joustavamman työn tekemisen muodon käyttöönsä. Freelancerina toimiva henkilö haluaa usein joustavuutta sekä autonomiaa työn tekemiseensä.

Freelancer voi tehdä töitä yrittäjänä, laskuttamalla freelancer-verokortilla tai olemalla työsuhteessa.

Freelancer ei huolehdi mistään työnantajamaksuista, jos hänen katsotaan toimivan työsuhteessa. Silloin työnantajamaksut tulevat työnantajalle maksettavaksi – myös eläketurva. Freelancerin työnantajalla on myös työlainsäädännön noudattamisvelvollisuus. Oleellista tämän määrittelyn syntymisessä on, että freelancerin työnantaja valvoo sekä johtaa, että työ suoritetaan.

Jos freelancer on useassa työsuhteessa samanaikaisesti eri työntilaajiin, voi hän pyytää Verotoimistosta freelancer-verokortin. Freelancer-verokortista voi ottaa niin monta kopiota kuin haluaa eri palkkionmaksajille.

OP Kevytyrittäjä voi tienata jopa 20 % enemmän kuin työsuhteessa laskuttaessaan, sillä Y-tunnuksella toimiessa verovelvollisuus syntyy vasta, kun vuosilaskutus on yli 10 000 euroa. Lisäksi verrattuna Kevytyrittäjyyteen, on freelancer-työn muoto jäykähkö ja säännellympi. Kevytyrittäjänä yrittäjä voi laskuttaa useita eri yrityksiä, mutta hänelle jää vapaus työn suorittamisesta. Freelancerin työn tilaaja voi puolestaan suhtautua vieroksuen tilanteeseen, jossa kulut ja työmäärä hänen puoleltaan työstä kasvavat.

Jos freelancer toimii yrittäjänä, kuuluu hänen huolehtia kaikista yritystoiminnan kuluista sekä pakollisien vakuutuksien ottamisesta, myös eläkevakuuttamisesta. OP Kevytyrittäjyys on tässä suhteessa helppo vaihtoehto, sillä OP Kevytyrittäjä –palvelussa laskutus hoituu vaivatta ja kirjanpito automaattisesti, minkä lisäksi OP Kevytyrittäjä voi ottaa pakolliset vakuutukset palvelun kautta helposti. Yrittäjä voi tällöin keskittyä parhaiten siihen, mitä hän osaa, ja jättää byrokraattisemmat koukerot palvelun hoidettavaksi pientä korvausta vastaan.

Jos freelancer ei ole työsuhteessa tai yrittäjä, on hänelle mahdollista maksaa työkorvausta. Työkorvaus on jokin muu kuin palkan muodossa maksettava korvaus freelancerin tekemästä työstä, tehtävästä tai palveluksesta. Oleellista on, että freelancer ei tee työtä valvonnan ja johdon alla. Freelancerin työn tilaaja maksaa pidätyksen palkasta Freelancer-verokortin mukaisesti. Tällaista freelancer-toimintaa harjoittava henkilö ei maksa palkasta eläke- tai sosiaaliturvamaksuja. YEL-vakuuttamismaksuvelvollisuus syntyy, kun työkorvausten määrä on enemmän kuin 7645,25 euroa vuonna 2017.

Freelancerin työkorvaus sopiikin parhaiten hyvin satunnaisiin töihin. Se on työntekijän kannalta pitkällä tähtäimellä epäsuotuisempi, sillä työkorvauksena saadut tulot eivät kerrytä työntekijän eläkettä. Työkorvauksia saavan freelancerin tulee ilmoittautua alv-velvolliseksi, kun hän tienaa yli 10 000 euroa vuodessa.

Mitä edellisiin määrittelyihin tulee, jokainen freelancerin kannattaa selvittää kunnolla omat ja työn tilaajan velvollisuudet, jotta yllätyksiä ei tule sairauden, eläkkeen, työttömyyden ja työkyvyttömyyden sattuessa.

Freelancer vai Kevytyrittäjä?

OP Kevytyrittäjä toimii myös ikään kuin freelancerina, mutta kevytyrittäjä voi keskittää voimavaransa itse yritystoimintaan eikä byrokratiaan. Kevytyrittäjä sopii työstä sekä työn ehdoista työn tilaajan kanssa.

Kevytyrittäjältä työn tilaus on toimeksiantajalle vaivattomampi vaihtoehto freelancerilta tilaukseen verrattuna, sillä tilaajan tehtävä on vain maksaa yksi lasku. OP Kevytyrittäjä palvelu hoitaa kaikkien pakolliset lakisääteiset maksut, eikä työn tilaajan tarvitse huolehtia näistä.

Helppous työn tilaajalle on erittäin tärkeää yksittäisissä työkeikoissa. Palkanmaksuun liittyvien koukeroiden selvittely voi muodostua ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, ja työn tilaaja saattaakin suosia henkilöä, jonka palkanmaksuun liittyviin yksityiskohtiin ei työn tilaajan tarvitse tuhlata aikaa.

Myös yrittäjälle itselleen voi kevytyrittäjyys olla edellä mainittujen seikkojen lisäksi mielekkäämpää kuin freelancerina toimiminen. OP Kevytyrittäjä tienaa jopa 20 % enemmän kuin palkansaajana laskuttaessaan, sillä Y-tunnuksella toimiessa verovelvollisuus syntyy vasta, kun vuosittainen laskutus ylittää 10 000 euroa. Lisäksi OP Kevytyrittäjän ei tarvitse huolehtia verokorttiin liittyvistä asioista kuten freelancerin: hän vain ilmoittaa OP Kevytyrittäjän palveluun haluamansa veroprosentin ja verotus on sillä hoidettu.

Laskutus onnistuu työn valmistuttua helposti OP Kevytyrittäjä -palvelun kautta. Kun toimeksiantaja on maksanut laskun, saa OP Kevytyrittäjä tästä provisio-korvausta palvelustaan 5 % verran. OP Kevytyrittäjä –palvelu siirtää kevytyrittäjän tilille palkan työstä.

Kevytyrittäjällä säilyy yrittäjyyteen liittyvä vapaus. Lisäksi kevytyrittäjällä on oikeus, toisin kuin freelancerilla, hakea starttirahaa sekä vähentää työhön liittyvien hankintojen menot, kun vuositulot ylittävät 10 000 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kevytyrittäjän tulee hankkia esimerkiksi tietokone yrityksensä käyttöön, voi hän vähentää hankintakustannukset verotuksessaan. Lisäksi OP Kevytyrittäjä saa arvonlisäveroista alarajahuojennusta, jos laskutus jää vuositasolla alle 30 000 euroon.

Lisätietoa OP Kevytyrittäjyydestä voit kysyä chatista (sivun oikean alalaidan puhekupla) tai voit rekisteröitymisen jälkeen jättää soittopyynnön.